STRATA

1900-luku

Kuvataiteilija Osmo Rauhala perusti Strata ryn vuonna 1986 toteuttamaan julkisia teoksia Pirkanmaalla Pinsiön kylässä sijaitseviin käytöstä poistuviin hiekkakuoppiin. Ajatuksen taustalla oli kyläläisten huoli vanhojen soranottoalueiden ajatumisesta kaatopaikoiksi ja Pinsiössä niiden maisemoimiseksi haluttiin kehittää jotain uutta.

Paikallinen kylätoimikunta otti yhteyttä tuolloin  Kuvataideakatemiassa opiskelevaan kylän asukkaaseen Rauhalaan, joka oli alueella tunnettu muun muassa jokihelmisimpukan suojelusta lukiolaisena jo vuonna 1975. Pinsiö-Matalusjoki, jossa uhanalainen raakku vielä elää, saa alkunsa samasta soranottoaluuesta, ja Rauhala koki kuoppien maisemmoinnin turvaavan myös raakuille tärkeää lähdevettä.

Taidemaalariksi opiskeleva Rauhala perehtyi maataiteeseen ja esitti idean alueen maisemoinnista ympäristötaiteen avulla Kuvataideakatemian professori Lauri Anttilalle. Yhdessä Anttilan kanssa Rauhala toteutti ideakilpailun kuvanveiston opiskelijoille Kuvataideakatemiassa. Hankkeella ei tuolloin ollut rahoitusta, joten kilpailu jäi suunnitelman tasolle.

Valmistuttuaan Kuvataideakatemiasta Rauhala hyväksyttiin taiteen master-ohjelmaan New Yorkiin vuonna 1988, jolloin hän myös otti yhteyttä amerikkalaiseen maataitelijaan Nancy Holtiin. Holt oli yksi alan pioneereista USAssa yhdessä puolisonsa Robert Smithsonin kanssa.

Holt innostui ajatuksesta ja Rauhala alkoi suunnitella hankkeesta kansainvälistä projektia. Hän tutustui muun muassa Metropolitanin museojohtaja Karl Katziin, joka kutsuttiin Pinsiöön 1989. Seuraavana vuonna 1990 myös Nancy Holt kävi Pinsiössä ensimmäisen kerran.

Taiteellinen konsepti projektille alkoi valmistua sisältäen aihetta sivuavan museonäyttelyn Tampereen taidemuseossa. Rauhala kuratoi museossa Strata-näyttelyn yhdessä Lauri Anttilan, Tom Sandqvistin ja Nykytaiteen museon (Kiasma) kanssa 1992.

Rauhala sai hankkeeseen mukaan Nokian kaupungin ohella ympäristöministeriön, Tampereen taidemuseon, Lohja-Rudus-yrityksen sekä Ylöjärven kaupungin. Hän kutsui hankkeeseen myös lisää alan taiteilijoita Yhdysvalloista, kuten Agnes Denesin. Denesin aiempi luonnos teokseksi Puuvuori sopi erinomaisesti alueen konseptiin, ja ympäristöministeriön toimesta hanke otettiin osaksi Suomen virallista ohjelmaa Rion ympäristökokouksessa.

Samaan aikaan Rauhala kuratoi sopimuksen Lohja-Ruduksen kanssa Puuvuoren valmistamisesta Pinsiöön Ylöjärven kaupungin puolella sijaitsevaan monttuun. Yhdessä ympäristöministeriön ja Ylöjärven kaupungin kanssa projektille saatiin ensi kerran palkattua sihteeri Puuvuoren valmistamiseksi, muuten Strata-projektia vedettiin edelleen talkoilla.

Yhtä aikaa valmisteltiin Nancy Holtin teosta Up and Under Nokian kaupungin omistamaan monttuun. Tähän Rauhala hankki sponsoreiksi Ruduksen lisäksi Timberjack-yhtiön.

Nokian kaupunki kustansi yli puolet tästä teoksesta. Montun poikkeuksellisen maisemoinnin ansiosta kaupunki sai jatkoluvan Pinsiön montun soranottoon, jonka kaupunki myi edelleen, saaden hiekasta yli 5 miljoonaa markkaa. Kaupungin saama summa oli yli kymmenkertainen kaupungin teokseen käyttämiin varoihin nähden. 

Puuvuori valmistui ensimmäisenä 1996 ja sen vihki silloinen presidentti Martti Ahtisaari. Up and Under taas valmistui seuraavana vuonna 1997 ja sen vihki silloinen ympäristöministeri Pekka Haavisto. Lisäksi tehtiin pienimuotoinen kokeilu hanke Hämeenkyrön liikennejakajiin, jonka suunnitteli hollantilainen Erik van Hoorn. Tämän kustansi Hämeenkyrön kunta. 

Pinsiön teokset saivat huomattavasti julkisuutta tuolloin ja niillä vieraili kymmeniä tuhansia kävijöitä. Suosiosta huolimatta alue jouduttiin pian sulkemaan, kun Nokian kaupunki sai yllättäen luvan jatkaa soranottoa. Yleisöä ei voinut päästää työmaalle yli viiteen vuoteen, ja teoksen vesiputkisto vaurioitui koneiden toimesta niin, ettei kastelua voinut ylläpitää. Veden puute alkoi vaurioittaa teosta.

Teokset olivat nyt Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupungin omaisuutta ja huollossa, Strata ry jatkoi taiteellista suunnittelua ilman varoja, eikä pystynyt korjauksia suorittamaan.

2000-luku

Vuosituhannen alussa Strata-hanke valittiin Pirkanmaan liiton kolmen kärkihankkeen joukkoon yhdessä Mäntän kuvataideviikkojen ja Hämeenkyrön kansallismaisemahankkeen kanssa. Tämä EU-rahoitteinen hanke oli suuri ja kullekin kolmesta kohteesta kaavailtiin useamman miljoonan hanke-rahaa. Sen turvin oltaisiin voitu valmistaa Stratalle seuraavat teokset ja palkata sihteeri.

Rauhala valmisteli talkootyönä laajan hankesuunnitelman, jonka muotoseikat liiton virkamiehistö tarkasti ja hyväksyi päätöksen teon pohjaksi. Toistaiseksi selittämättömästä syystä asiantuntijoiden suositusta ei noudatettu ja liitto päätti antaa hankevarat vain Mänttään ja Hämeenkyröön.

Rahoituksen menetys oli iso isku Stratalle, joka edelleen toimi Rauhalan talkootyön varassa. Vuonna 2004 hän sai suuren tilaustyön Pyhän Olavin kirkkoon, joka kesti vuoteen 2009. Tänä aikana hän oli myös menehtyä sairauskohtaukseen, minkä vuoksi Strata-projekti oli jonkin aikaa käytännössä vain omistajiensa varassa ja alkoi rapistua.

Toivuttuaan 2010-luvun alussa Rauhala aloitti uudelleen neuvottelut Pirkanmaan liiton kanssa teosten korjaamiseksi ja hanke saikin 60 000 euron avustuksen.

Korjausprojektin vetäjäksi palkattiin Pekka Ruuska, joka työskenteli Hämeenkyrössä sijaitsevassa taiteilijaresidenssissä. Rauhala osallistui hankkeen ohjausryhmään Nokian ja Ylöjärven edustajien kanssa ja käytännön työstä vastasi Ruuska .

Strataa saatiin elvytettyä: muun muassa nettisivusto ja kyltitys alueelle uusittiin, ja osin myös teoksien kuntoa korjattiin, mutta suurimmat ongelmat jäivät ratkaisematta.

2010 luvun lopulla teosten kunto rapistui edelleen, ja Rauhala yritti neuvotella teosten omistajien kanssa tilanteesta. Nokian kaupungin silloinen kulttuuritoimen johtaja Marko Ojala tarttui tehtävään ja vuosikymmenen lopussa kaupungin hankebudjettiin varattiin määrä-raha Yltä ja alta -teoksen peruskorjaukselle. Se kuitenkin edellytti varojen saamista myös muualta, eikä käytännön toimiin voitu ryhtyä.

Strata pääsi mukaan Tampereen EU:n kulttuuripääkaupunkikohteeksi, mutta sieltä toivottu lisärahoitus hyytyi, kun titteli meni Ouluun.

Vuoden 2020 aikana Rauhala laati luonnoksen peruskorjaussuunnitelmasta ja esitteli sen vuona 2021 Nokian kaupungin virkamiehille.
Hankkeelle perustettiin työryhmä huolehtimaan peruskorjauksesta, johon kuuluivat puutarhurin ja kulttuuritoimen lisäksi teknisen osaston edustajat ja Rauhala. Suunnitelman pohjalta amanuenssi Hanna Westman laati hakemuksen TAIKE:lle rahoituksen
saamiseksi 2023. Hakemus hyväksyttiin ja yhdessä kaupungin varojen avulla aloitettiin Yltä ja alta -teoksen peruskorjaus vuonna 2024, joka valmistuu 2025. 

Puuvuoren osalta on meneillään vastaava hanke Stratan ja Ylöjärven kaupungin kulttuurivastaavan Minna Wallinin kanssa ja tarkoituksena on peruskorjata myös Puuvuori vuonna 2026.

Tavoitteena on peruskorjausten jälkeen tuottaa alueella tapahtumia ja hankkia rahoitusta uusien teosten valmistamiseksi sekä luoda tavoitteiden hoitamiseksi tarvittava hallinto. 

Toistaiseksi Strata ry puheenjohtajansa Osmo Rauhalan toimesta jatkaa projektia talkootyöllä.

– Strata ry sihteeri Minna-Kaisa Loukola